Luukku #4: Dieettiajan fiiliksiä ja tulevaisuuden pläänit. Sarjassamme dieetti sitä ja dieetti tätä saa jatkoa taas kerran. Ollut selkeesti liian pitkä tauko kirjoittamisesta eikä tälle näy loppua. ;)
Noh nyt on käynnistetty uusi viimeistelyviikko kohti Tamperetta. Mitään isoa rasvanpolttoa tai muutakaan ei tässä välissä ehdi tekemään, mutta sinne mä silti menen. Mullakin esim. vatsan kireys pitäisi olla ihan eri luokkaa, mutta no can do. Kuitenkin niin sata asiaa voi tehdä paremmin seuraaviin kisoihin, että olen parempi minä kilpailuissa, ja se on se mun tavoite. Ei tässä kilpailla muita vastaan, sillä vain omaan suoritukseen voit vaikuttaa. Että hommat menee putkeen ja ylimääräinen höntsäily pois niin lopputuloskin on parempi. Nyt mun kisafiilis on ihan eri luokkaa, kun tiedän mitä odottaa. Tiedostan, että mulla ei lihasmassa edelleenkään riitä esim. SM-kisojen voittoon, tai (välttämättä) edes finaaliin, mutta mitä sitten?
Noh nyt on käynnistetty uusi viimeistelyviikko kohti Tamperetta. Mitään isoa rasvanpolttoa tai muutakaan ei tässä välissä ehdi tekemään, mutta sinne mä silti menen. Mullakin esim. vatsan kireys pitäisi olla ihan eri luokkaa, mutta no can do. Kuitenkin niin sata asiaa voi tehdä paremmin seuraaviin kisoihin, että olen parempi minä kilpailuissa, ja se on se mun tavoite. Ei tässä kilpailla muita vastaan, sillä vain omaan suoritukseen voit vaikuttaa. Että hommat menee putkeen ja ylimääräinen höntsäily pois niin lopputuloskin on parempi. Nyt mun kisafiilis on ihan eri luokkaa, kun tiedän mitä odottaa. Tiedostan, että mulla ei lihasmassa edelleenkään riitä esim. SM-kisojen voittoon, tai (välttämättä) edes finaaliin, mutta mitä sitten?
Homman nimi on kuitenkin se, että jos ei finaalipaikka mulle lohkea Tampereelta, niin sitten mun kisasyksy päättyy siihen. Eli lauantaina nähdään, kuinka käy. Lappeenrantaan en siis enää ole lähdössä, ihan siitä syystä, että mä en enää ole Suomessa siinä vaiheessa ja myöskin siksi, että en halua tehdä pahimmassa tapauksessa nesteenpoistoa 4 kertaa. Se on mun mielestä liikaa kropalle. Sen jälkeen pitää miettiä jatkoa. En osaa vielä sanoa haluanko enää kisata tässä lajissa. Ehkä joo ehkä en. Päällimmäinen fiilis on tällä hetkellä sellainen, että vaikka viimeset viikot ja treenit onkin menty todella surkeilla enegioilla, niin seuraava mahdollinen dieetti on mahdollista toteuttaa erilailla, kunhan ei ole niin montaa kiloa pudotettavana. Mä en myöskään halua ottaa mitään stressiä lihasten kasvatuksesta, sillä mä koko sydämestäni kaipaan muutakin treeniä mun elämään kuin vaan punttia. Aion aloittaa potkynyrkkeilyn ja tenniksen ainaki uudestaan nyt syksyllä. Eli aerobista ympäri vuoden. En halua elää ensi vuotta siinä ajatuksessa, että "nyt on enää pari kuukautta aikaa ennen dieettiä". Enkä mä todellakaan voi saada vuodessa sellaista kehitystä, jonka mä haluan menestyäkseni tässä lajissa. Ja muutenkin. Aasian reissua tiedossa ensi kesänä/syksynä enkä ole todellakaan lähdössä sinne dieetillä haha. Kropalle on nyt annettava aikaa palautua, sekä jos mahdollisesti mua tää kehoilu edelleen kiinnostaa niin sitten lavalle vasta kun oon oikeasti sinne valmis paketti. Salilla tulen edelleen käymään, mutta vaan vähän erilaisilla tavoitteilla. T. yks jota kiinnostaa kyykky-, -mave ja -penkkienkat!
Mitä valmennukseen tulee, joudun nyt ihan taloudellisesta syystä pitämään hieman taukoa. Osaan jo omasta mielestäni treenata ja syödä oikealla tavalla. Mutta kaipaan kumminkin tietynlaista rentoutta tähän koko hommaan. Eli sitä kultaista keskitietä. Mulla vaan saattaa todella herkästi lähteä lapasesta, eli tiukkana saan silti olla, ja varmasti cheat päivä on mulle se sopivin vaihtoehto. Enää en nimittäin syö aamusta iltaan niin, että huono olo on koko ajan. Mä siis lopetan Fitfarmin riveissä nyt ainakin toistaiseksi. Jos käy niin, että alan kaipaamaan taas kunnon tavoitteellisuutta ja apua treeniin ja ruokapuoleen, niin varmaan taas palaan valmennukseen. Koko homma on toiminut mun mielestä moitteettomasti, nyt vaan on mulla sellainen tilanne, että pakko ottaa pikku breikki ja miettiä mitä mä oikeastaan haluan tehdä ja millätavalla kehittyä urheilullisesti.
Tämän tekstin siis kirjoitin karsintojen välissä. Kuten jo ohimennen mainitsinkin, niin viimeiset viikot mentiin tosi huonoilla energioilla ja salille lähteminen olikin jokaikinen kerta kauheen henkisen taistelun takana. Aamuaerobista en kokenut millään tasolla vaikeana, vaan lenkille tulikin lähdettyä hyvällä fiiliksellä, vaikka paikkoja kolottikin ehkä enemmän kuin normaalisti. Tämä olikin ehkä suurin yllätys mulle, sillä en oo koskaan erityisemmin nauttinut leikkeilystä. Kaksi viimeistä viikkoa ennen kisaa jaksoin kyllä pääsääntöisesti elää ihan normaalia elämää ja käydä töissä ilman mitään suurempaa väsymystä. Se oli ainoastaan se salitreeni joka tökki, ja tämäkin täysin siitä syystä että voimaa ei ollut yhtään ja näin ollen lihastuntumaa oli tosi vaikea saada. Lihakset olivat tyhjät ja näin ollen myös peilistä katsoi takaisin joku luuranko joka ei ollut koskaan salilla käynytkään. :D Ainakin omasta mielestä ;) Kisaviikon hankinnat ja järjestelyt lähinnä ahdisti ja kun piti alkaa maalaushommiin, niin en miettinyt mitään muuta kuin että "olispa tämä jo ohitse, haluun vaan nukkumaan". Kisafiilistä ei ollut ja ainut asia mielessä oli että haluun jo offille ja tekemään kunnon treenejä. Kuten jo kirjoittelinkin Jyväskylän kisarapsaan, niin kisa meni ohi nopeasti ja moni asia meni pieleen. Siinä kohtaa mulla iski se "perkele mä HALUAN parantaa edellisestä". Mua olis jäänyt kaivelemaan aivan törkeesti, jos olisin jättänyt Tampereen karsinnat väliin. Vasta toisien kisojen jälkeen mä tajusin tän lajin upeuden ja oikeesti se lavalla oleminen oli KIVAA!! Asiaan tietysti aivan varmasti vaikutti tosi paljon se, että kunto oli aivan ***** Jyväskylässä ja jos omasta mielestä peilistä ei tuijota se paras sinä, niin ei se ole kovin siistiä mennä sinne lavalle vaan pyörähtämään.
Nyt siis tiedän että mä todellakin HALUAN vielä kilpailemaan, mutta seuraavalla kerralla jos en ole kunnossa, en astu jalallakaan sinne lavalle. Sinne mennään sillä asenteella, että mä MENESTYN! Mä EN enää halua mennä hakemaan mitään kisakokemusta, ei tässä muuten olisi mielestäni mitään järkeä. Nyt tiedän mitä tämä on ja aika kultaa muistot. Ei niitä vikojen viikkojen huonoja treenejä enää mieti pahalla todellakaan. Tuosta kirjoituksesta myös paistaa kokonaisvaltainen väsymys, sillä kaipasin niin paljon vaihtelua ruokiin sekä treeneihin. Että voin tehdä mitä haluan...
MUTTA.... Siinä kohtaa kun piti laittaa viestiä Bullille ja kertoa että lopetan taloudellisista syistä valmennuksen niin kappas vaan kun sainkin lisää maksuaikaa, ja aloin miettimään että "mitä jos". Lopulta mä päätin kuitenkin jatkaa valmennusta, sillä mihin muuhunkaan mä rahani käytän??? On yksinkertaisesti paljon helpompaa ja siistimpää kun "kuuluu" tähän meidän jengiin, vaikka harmittaakin se, että pääsen niin harvoin pt-päiviin ja muihin tapahtumiin. Mä myös mielelläni maksan siitä, että mulle tulee valmiina kaikki ruokavaliot ja treenit ilman, että täytyy alkaa niitäkin miettimään. Ja että joku seuraa mun kehitystä ja voin kysyä vaikka miljoona kysymystä ihan mistä vaan. Mä ilmoitin jo heti alkuun, että haluan mun ruokavalioon hedelmiä ja ruisleipää. Ja ne mä sain! Ruokavalioon lisättiin juuri ruokaa, mutten ole edelleenkään 100% tehnyt niinkun paperissa lukee. Tämä elämäntapa mulla on ollut kuitenkin jo niin kauan aikaa, että ei mun edes tarvitse ja kehityn silti. Eikä mulla ole todellakaan sitä vaaraa, että alan syöpöttelemään pizzaa ja hampparia useammin "koska voinhan mä soveltaa offilla". Hyi, ei todellakaan. Puhdas ruoka parempi mieli. Osaan myös esim. korvata aamupalan raejuuston valkuaisella ja silmämääräisesti osaan ottaa oikean määrän kanaa koulun salaattibaarista, tällaisen soveltamisen soisin kaikille. :D Toisaalta, omat ruoat ottaisin mielellään joka päivä, mutta nyt "offilla" musta on tullut laiska ruoanlaittaja. Hups. Tulisi kyllä halvemmaksi noudattaa mun paperilappuja. :P Kisojen jälkeen tuli todella pitkään syötyä lähes joka päivä jotain herkkua tai muuta. Mutta nytpä ihan huomaamattaan on jo mennyt monta päivää ilman mitään. Tarpeeksi kun syö kunnon ruokaa niin ei edes tee mieli mitään "ylimääräistä". Mulle riittää mun rakkaat Quest Barit, omenat sekä ketsuppi!!! :D
Onni on Amazon ja 48 QuestBaria. NAMMMM.
Eli kuten tuli varmaan selväksi niin mä en kilpaile ensi syksynä. Varmasti tulee keväällä sellainen olo, että mäkin haluan. Mutta ei ei ja ei. Mä en periaatteessa nyt tänä vuonna siis edes ole kisavalmennuksessa. Ensi kesänä suunnitelmia, jotka eivät sovi yhteen kisadieetin kanssa. Kuten edellisessä postauksessa kirjoittelinkin lomasta ja dieetistä, että onnistuu kyllä kun hyvin suunnittelee, niin sen voin kertoa että ei onnistu jos lähtee reppureissulle. xD Tai en ainakaan minä lähde kokeilemaan enkä halua. Bullille kun kerroin Madridissa (Arnoldissa) tästä, että jatkan valmennusta mutten kisaa, koska en halua olla dieetillä Aasian reissussa, niin vastaus oli vaan että "Ai miksi et". HAhaa. No siksi. :D Seuraavan kerran siis kisat varmasti vasta 2016 syksyllä, jos olen kehittynyt siihen mennessä tarpeeksi. Aloin jo heti tässä suunnittelemaan, että mitäs jos sittenkin jo keväällä 2016, mutta sitten salee kuitenkin haluaisin jatkaa syksyn SM-kisoihin eikä mua kauheesti innosta dieetata kokonaista vuotta. Yritän olla järkevä, ja vaikka kuinka ne lavat himottaisi jo aiemmin, niin mun mielestä kaksi kertaa kisaaminen vuoden sisään on kyllä mahdollista, mutta luultavasti ainakin mun tapauksessa liikaa. Geenit eivät taida olla mun puolella tässä asiassa. :D Lisäksi syksyn kilpailuissa on karsinnat ja näin ollen "harjoituskierros" ;) JA SM-kisa on aina SM-kisa. Ja mä varmaan vihaisin dieettiä koko sydämestäni sillä aerobisen hinkkaaminen talvella.... hyi helv. En tykkää kylmästä, mähän olin jääkalikka elokuussa niin mites sitten tammikuussa! :D
Ja on hissiselfiee ja ja ja. Kaikki kiiltävät pinnat ovat tervetulleita. Sorry not sorry.
Ja tuleehan tässä muutakin treeniä toki tehtyä. Hienosti alkoi mun potkkunyrkkeilyura, mutta se päättyikin yhtä nopeasti kuin alkoi. Kävin treeneissä ehkä 3 kertaa ja sen jälkeen en ole sinne selvinnyt. :D Lupaan ja vannon, että tammikuussa mä menen sinne!!! Samoin kävi huonosti tenniksen kanssa, mutta ulkona on oikeesti liian kylmä siihen. Ja treenit on huonoon aikaan. Ja ja ja. Mitä näitä muita tekosyitä olikaan. Joten kummasti vaan se sali on jäänyt ainoaksi treenimuodoksi taas kerran. Ihan vaan siksi, että salitreeniä mun ei tarvitse yleensä mahduttaa johonkin tiettyyn väliin, voin mennä aina silloin kun mun aikatauluun parhaiten sopii. Rakkaudesta rautaan. <3 Okei sen verran kyllä on muutosta, että teen vapaaehtoisesti intervallitreenejä 1-3 kertaa viikossa salitreenin päätteeksi. Kovasykkeisestä aerobisesta vaan tulee niin hyvä olo ja ajattelinkin alkaa käymään esimerkiksi kerran viikossa jollain jumppatunnilla. Jos tämä nyt oikeasti hidastaa mun lihasmassan kehitystä, niin so be it. :D
Uusi sali 5min päässä kotoa. Makes my life SO much easier.
Meillä on salilla sellainen uudenlainen systeemi (tai minä en oo Suomessa koskaan törmännyt), jossa asiakas saa itse valita automaatista 20-60min tunnin monista eri vaihtoehdoista, ja "ohjaaja" on virtuaalinen elikkä ohjaa tunnin screenillä! :D Madridissa mä näin tämmöisen spinning-tunnin, mutta että muitakin jumppia? Näitä on erikseen tiettyihin aikoihin päivästä, jolloin yleensä varmaan useampi henkilö on salissa samaan aikaan. Muina aikoina jokainen voi itse mennä saliin tekemään haluamansa tunnin. Aika huippua, mutta mun on vaikee kuvitella että olisin kauheen motivoitunut, jos ei oo sitä oikeaa ohjaajaa paikalla. Tuo laitehan vie ohjaajilta työpaikat! :D Mutta don't judge a book by its cover. Joten pakko kokeilla joku päivä! Ja jos löytyy joku mieleinen, niin kyllä mä siellä salissa voisin hyvin käydä viikottain kuluttamassa parkettia.
AAAH olkapäitä edes VÄHÄN! Ja (vessan) valot auttaa aina hah. Jännä katsoa esim. tätä tämän hetken kuvaa verrattuna vaikka kisakuvaan. Ja molemmissa flexattiin (en mä tolta näytä koko ajan hah). Tsiisus missä mun lihakset oli oikeeasti ??? Elintasoposket ovat myös palanneet kuvioihin. ;)
-Metu xx
Tämän tekstin siis kirjoitin karsintojen välissä. Kuten jo ohimennen mainitsinkin, niin viimeiset viikot mentiin tosi huonoilla energioilla ja salille lähteminen olikin jokaikinen kerta kauheen henkisen taistelun takana. Aamuaerobista en kokenut millään tasolla vaikeana, vaan lenkille tulikin lähdettyä hyvällä fiiliksellä, vaikka paikkoja kolottikin ehkä enemmän kuin normaalisti. Tämä olikin ehkä suurin yllätys mulle, sillä en oo koskaan erityisemmin nauttinut leikkeilystä. Kaksi viimeistä viikkoa ennen kisaa jaksoin kyllä pääsääntöisesti elää ihan normaalia elämää ja käydä töissä ilman mitään suurempaa väsymystä. Se oli ainoastaan se salitreeni joka tökki, ja tämäkin täysin siitä syystä että voimaa ei ollut yhtään ja näin ollen lihastuntumaa oli tosi vaikea saada. Lihakset olivat tyhjät ja näin ollen myös peilistä katsoi takaisin joku luuranko joka ei ollut koskaan salilla käynytkään. :D Ainakin omasta mielestä ;) Kisaviikon hankinnat ja järjestelyt lähinnä ahdisti ja kun piti alkaa maalaushommiin, niin en miettinyt mitään muuta kuin että "olispa tämä jo ohitse, haluun vaan nukkumaan". Kisafiilistä ei ollut ja ainut asia mielessä oli että haluun jo offille ja tekemään kunnon treenejä. Kuten jo kirjoittelinkin Jyväskylän kisarapsaan, niin kisa meni ohi nopeasti ja moni asia meni pieleen. Siinä kohtaa mulla iski se "perkele mä HALUAN parantaa edellisestä". Mua olis jäänyt kaivelemaan aivan törkeesti, jos olisin jättänyt Tampereen karsinnat väliin. Vasta toisien kisojen jälkeen mä tajusin tän lajin upeuden ja oikeesti se lavalla oleminen oli KIVAA!! Asiaan tietysti aivan varmasti vaikutti tosi paljon se, että kunto oli aivan ***** Jyväskylässä ja jos omasta mielestä peilistä ei tuijota se paras sinä, niin ei se ole kovin siistiä mennä sinne lavalle vaan pyörähtämään.
Nyt siis tiedän että mä todellakin HALUAN vielä kilpailemaan, mutta seuraavalla kerralla jos en ole kunnossa, en astu jalallakaan sinne lavalle. Sinne mennään sillä asenteella, että mä MENESTYN! Mä EN enää halua mennä hakemaan mitään kisakokemusta, ei tässä muuten olisi mielestäni mitään järkeä. Nyt tiedän mitä tämä on ja aika kultaa muistot. Ei niitä vikojen viikkojen huonoja treenejä enää mieti pahalla todellakaan. Tuosta kirjoituksesta myös paistaa kokonaisvaltainen väsymys, sillä kaipasin niin paljon vaihtelua ruokiin sekä treeneihin. Että voin tehdä mitä haluan...
Tavoitteena se kuuluisa tasapaino. Yks lasi viiniä ei haittaa vitnessiä. Vaan eipä toi tissuttelu oo mun juttu. Se on kaikki tai ei mitään. xD Vaan eipä sekään haittaa! Elämä on tässä ja nyt ja tehdään niitä asioita, joista me tullaan onnellisiksi!
MUTTA.... Siinä kohtaa kun piti laittaa viestiä Bullille ja kertoa että lopetan taloudellisista syistä valmennuksen niin kappas vaan kun sainkin lisää maksuaikaa, ja aloin miettimään että "mitä jos". Lopulta mä päätin kuitenkin jatkaa valmennusta, sillä mihin muuhunkaan mä rahani käytän??? On yksinkertaisesti paljon helpompaa ja siistimpää kun "kuuluu" tähän meidän jengiin, vaikka harmittaakin se, että pääsen niin harvoin pt-päiviin ja muihin tapahtumiin. Mä myös mielelläni maksan siitä, että mulle tulee valmiina kaikki ruokavaliot ja treenit ilman, että täytyy alkaa niitäkin miettimään. Ja että joku seuraa mun kehitystä ja voin kysyä vaikka miljoona kysymystä ihan mistä vaan. Mä ilmoitin jo heti alkuun, että haluan mun ruokavalioon hedelmiä ja ruisleipää. Ja ne mä sain! Ruokavalioon lisättiin juuri ruokaa, mutten ole edelleenkään 100% tehnyt niinkun paperissa lukee. Tämä elämäntapa mulla on ollut kuitenkin jo niin kauan aikaa, että ei mun edes tarvitse ja kehityn silti. Eikä mulla ole todellakaan sitä vaaraa, että alan syöpöttelemään pizzaa ja hampparia useammin "koska voinhan mä soveltaa offilla". Hyi, ei todellakaan. Puhdas ruoka parempi mieli. Osaan myös esim. korvata aamupalan raejuuston valkuaisella ja silmämääräisesti osaan ottaa oikean määrän kanaa koulun salaattibaarista, tällaisen soveltamisen soisin kaikille. :D Toisaalta, omat ruoat ottaisin mielellään joka päivä, mutta nyt "offilla" musta on tullut laiska ruoanlaittaja. Hups. Tulisi kyllä halvemmaksi noudattaa mun paperilappuja. :P Kisojen jälkeen tuli todella pitkään syötyä lähes joka päivä jotain herkkua tai muuta. Mutta nytpä ihan huomaamattaan on jo mennyt monta päivää ilman mitään. Tarpeeksi kun syö kunnon ruokaa niin ei edes tee mieli mitään "ylimääräistä". Mulle riittää mun rakkaat Quest Barit, omenat sekä ketsuppi!!! :D
Eli kuten tuli varmaan selväksi niin mä en kilpaile ensi syksynä. Varmasti tulee keväällä sellainen olo, että mäkin haluan. Mutta ei ei ja ei. Mä en periaatteessa nyt tänä vuonna siis edes ole kisavalmennuksessa. Ensi kesänä suunnitelmia, jotka eivät sovi yhteen kisadieetin kanssa. Kuten edellisessä postauksessa kirjoittelinkin lomasta ja dieetistä, että onnistuu kyllä kun hyvin suunnittelee, niin sen voin kertoa että ei onnistu jos lähtee reppureissulle. xD Tai en ainakaan minä lähde kokeilemaan enkä halua. Bullille kun kerroin Madridissa (Arnoldissa) tästä, että jatkan valmennusta mutten kisaa, koska en halua olla dieetillä Aasian reissussa, niin vastaus oli vaan että "Ai miksi et". HAhaa. No siksi. :D Seuraavan kerran siis kisat varmasti vasta 2016 syksyllä, jos olen kehittynyt siihen mennessä tarpeeksi. Aloin jo heti tässä suunnittelemaan, että mitäs jos sittenkin jo keväällä 2016, mutta sitten salee kuitenkin haluaisin jatkaa syksyn SM-kisoihin eikä mua kauheesti innosta dieetata kokonaista vuotta. Yritän olla järkevä, ja vaikka kuinka ne lavat himottaisi jo aiemmin, niin mun mielestä kaksi kertaa kisaaminen vuoden sisään on kyllä mahdollista, mutta luultavasti ainakin mun tapauksessa liikaa. Geenit eivät taida olla mun puolella tässä asiassa. :D Lisäksi syksyn kilpailuissa on karsinnat ja näin ollen "harjoituskierros" ;) JA SM-kisa on aina SM-kisa. Ja mä varmaan vihaisin dieettiä koko sydämestäni sillä aerobisen hinkkaaminen talvella.... hyi helv. En tykkää kylmästä, mähän olin jääkalikka elokuussa niin mites sitten tammikuussa! :D
Ja on hissiselfiee ja ja ja. Kaikki kiiltävät pinnat ovat tervetulleita. Sorry not sorry.
Ja tuleehan tässä muutakin treeniä toki tehtyä. Hienosti alkoi mun potkkunyrkkeilyura, mutta se päättyikin yhtä nopeasti kuin alkoi. Kävin treeneissä ehkä 3 kertaa ja sen jälkeen en ole sinne selvinnyt. :D Lupaan ja vannon, että tammikuussa mä menen sinne!!! Samoin kävi huonosti tenniksen kanssa, mutta ulkona on oikeesti liian kylmä siihen. Ja treenit on huonoon aikaan. Ja ja ja. Mitä näitä muita tekosyitä olikaan. Joten kummasti vaan se sali on jäänyt ainoaksi treenimuodoksi taas kerran. Ihan vaan siksi, että salitreeniä mun ei tarvitse yleensä mahduttaa johonkin tiettyyn väliin, voin mennä aina silloin kun mun aikatauluun parhaiten sopii. Rakkaudesta rautaan. <3 Okei sen verran kyllä on muutosta, että teen vapaaehtoisesti intervallitreenejä 1-3 kertaa viikossa salitreenin päätteeksi. Kovasykkeisestä aerobisesta vaan tulee niin hyvä olo ja ajattelinkin alkaa käymään esimerkiksi kerran viikossa jollain jumppatunnilla. Jos tämä nyt oikeasti hidastaa mun lihasmassan kehitystä, niin so be it. :D
Uusi sali 5min päässä kotoa. Makes my life SO much easier.
Meillä on salilla sellainen uudenlainen systeemi (tai minä en oo Suomessa koskaan törmännyt), jossa asiakas saa itse valita automaatista 20-60min tunnin monista eri vaihtoehdoista, ja "ohjaaja" on virtuaalinen elikkä ohjaa tunnin screenillä! :D Madridissa mä näin tämmöisen spinning-tunnin, mutta että muitakin jumppia? Näitä on erikseen tiettyihin aikoihin päivästä, jolloin yleensä varmaan useampi henkilö on salissa samaan aikaan. Muina aikoina jokainen voi itse mennä saliin tekemään haluamansa tunnin. Aika huippua, mutta mun on vaikee kuvitella että olisin kauheen motivoitunut, jos ei oo sitä oikeaa ohjaajaa paikalla. Tuo laitehan vie ohjaajilta työpaikat! :D Mutta don't judge a book by its cover. Joten pakko kokeilla joku päivä! Ja jos löytyy joku mieleinen, niin kyllä mä siellä salissa voisin hyvin käydä viikottain kuluttamassa parkettia.
AAAH olkapäitä edes VÄHÄN! Ja (vessan) valot auttaa aina hah. Jännä katsoa esim. tätä tämän hetken kuvaa verrattuna vaikka kisakuvaan. Ja molemmissa flexattiin (en mä tolta näytä koko ajan hah). Tsiisus missä mun lihakset oli oikeeasti ??? Elintasoposket ovat myös palanneet kuvioihin. ;)
-Metu xx
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti