Hahaa, jo kolmas dieettiin liittyvä postaus. Tästähän tulee kohta värisuora. Noh, asiaan. Mä luin tossa jonkun blogipostauksen siitä, mistä kaikesta on joutunut luopumaan/mitkä asiat harmittavat dieetin takia. Mun mielestä ollaan aika hakoteillä, jos tässä listassa on yli kymmenen kohtaa. Mä en missään nimessä koe tän fitness/kisadieetti-hommelin myötä, että oon joutunut luopumaan monestakaan asiasta. Nämä on siis alkudieetin ajatuksia, kirjoittelen sitten loppudieetistä fiiliksiä mitkä asiat oon joutunut "urhaamaan" dieetin takia koska ihan varmaan näitäkin juttuja tulee eteen.
Ruoka: Mä en koe, että mä joudun luopumaan jostain asioista siksi, etten voi syödä karkkia leffassa tai että ravintolassa mulla on omat eväät (no ei kyllä ole koskaan, syön ennen tai jälkeen eikä se oo mulle ongelma kunhan se ei oo niille seuralaisillekaan). Tää on mun oma valinta eikä mua haittaa pätkääkään jos muut syö tai juo. Ruokaan suhtautuminen on mulle erilaista dieetillä - se on vaan RUOKAA oli se sitten karkkia tai riisiä. Ei nää asiat oo mulle luopumista - ne vaan on osa dieettiä ja sillä selvä. En mä muutenkaan nauti ravintolassa syömisestä usein (paitsi brunssit) koska koen, että saan parempaa ja terveellisempää ruokaa kotona (ja edullisempaa). Noh, nälkähän mulla ei vielä juuri koskaan ole joten tää asia varmasti muuttuu viikkojen edetessä hahaa. Tähän loppuun on ihan hyvä lisätä, että kun nyt mun ruokavalioon ei kuulu se parsakaali, niin mua ei ärsytä ruoassa yhtikäs mikään. Ruokaa on paljon ja syöminen on kivaa!
Aseta tähän joku huikee ruokakuva kanasta ja riisistä. Näinhän mun piti tehdä mut kappas kun taas vetäsin ruoan napaani nopeammin kuin ehdin tajuta että kuvahan mun piti ottaa.
Aamulenkit: Nää oli ne mitä pelkäsin ylivoimasesti eniten dieetin alkaessa. Mutta mua ei oo ärsyttänyt kertaakaan lähteä aamulenkille kunhan oon nukkunut 8h yöunet. Aamulla välillä tullut torkutettua ja mulla yleensä kestää luvattoman kauan lähteä sinne ulos. Mutta edes vesisateessa (tasan kaks kertaa) ei oo ärsyttänyt yhtään. Nää vaan on se tapa aloittaa päivä ja sillä mennään koko dieetti. Oikeastaan lepopäiviä mä aina odotan, mutta sitten kun se päivä tulee on vaan sellanen olo ettei mitään tapahdu - on sellainen olo että haluan jo tekemään aerobista jotta rasva palaa. Enpä olisi ikinä uskonut että tuun ajattelemaan näin. Tääkin tottakai saattaa muuttua vielä kesän aikana. Samoin sitten kun lenkit muuttuu 60minuuttisiksi. Välillä mulle jopa tulee iltaisin sellainen olo, että hitto sentään mä jo odotan aamua että pääsen hölkkäämään! (mikä mua vaivaa) Oon siitä onnekas, että saan tehdä aerobiset täällä 15-20 asteen lämmössä ja auringossa - ei vaan voi olla huonolla tuulella heti herättyään. Just tästä syystä en halunnut kisata ekaa kertaa vasta ensi keväänä.
Ei oo vissii noi Hollisterin "yogapantsit" tehty mun jaloille hahaha, ei niiden ehkä tuolta kuulu näyttää.
Salitreenit: Lauantaina ekan kerran oli sellanen fiilis, että ei vaan enää kulkenut lopussa, niin jätin suoraan askelkävelyt pois. Näinhän mä en olisi saanut tehdä, mutta olin vaan ihan loppu. En tiedä johtuiko tää nyt siitä, ettei mulla ollut laturia eikä beeta alaniinia (enemmän maitohappoa) vai sainko kenties tehtyä kyykkysarjat paremmin kuin ennen. Tää on sellainen juttu, että vaikka tuolloin annoin väsymyksen voittaa niin tää ei tuu missään vaiheessa olemaan helpompaa. Joten en saa antaa sille fiilikselle valtaa enää kertaakaan. Mutta silti salille on aina kiva lähteä.
Posetreenit: No okei, jos nyt yhdestä asiasta pitää jotain negaa sanoa niin mä en oikeesti tykkää yhtään treenata yksin poseja. Se on niin sairaan tylsää ettei mitään järkeä. Posetunneille Sirpan kanssa on kiva mennä, mutta se harjoittelu.... FUCK!!! Mä oon päättänyt, että täällä tuun nyt treenaamaan kerran viikossa ja sitten suomessa otan varmaankin mayorsille aamukortin ja sitten käyn aina siellä posettamassa 3-4 kertaa viikossa (kun käsittääkseni siellä oli se tila sitä varten ehkä???) sekä treenaamassa pt kanssa...Tää järjestely varmaankin se edullisin kun fit1 ei oo peilisalia tai muuta tilaa missä tätä vois tehdä. Alkaa kohta pelottaa, etten opi mitään ennen kisoja, vaikka bull sanoikin mun poseja kuvissa tosi hyviksi (musta ihan juosten kustuja). Tiedän, missä asennoissa mun kroppa näyttää parhaalta, mutta kaikki liikkeet esim. t-kävelyssä pitää saada sulaviksi ja näyttämään helpoilta ja se VATSA SISÄÄN.
Tietyt asiat vaan on hoidettava pois päiväjärjestyksestä. Viime kesänäkin pyrin aina optimoimaan ajankäytön siten, että mulla olis aikaa nähdä kavereita ja lähtee aina ulos tai tekemään jotain kun ne pyytää. Ruoat sit vaan mukaan ja homma on done. Treenit hoidin niinkun pitää, no problem there.
Mä ymmärrän, että joku henkilö haluaa optimoida koko elämänsä tukeakseen tavoitteitaan - ollakseen urheilija. Mulle tämä kaikki on myös tosi tärkeetä, mutta elämää on kisojen jälkeenkin. Mä myöskin ymmärrän sen, että offilla ollessa on aivan sama kehityksen kannalta syötkö joskus pari grammaa enemmän tai vähemmän sitä riisiä. Tottakai esim. totaalikieltäytyminen herkuista sopii toiselle paremmin kuin toiselle. Kyllä mäkin huomaan, että jos useampana päivänä syön vähän herkkuja niin sitten niitä kaipaakin melkein joka päivä ja on kauheen pöhöttynyt ja inhottava olo. Mutta cheat mealit on musta ihan hyvä idea ihan jokaiselle vaikka haluaakin kehittyä, jos ei kerran viikossa niin sitten vaikka kerran kuussa.... "herkut" ei kyllä oo kaikkien juttu eikä siinä mitään, mutta heille jotka niistä nauttivat niin musta ihan henkisenkin hyvinvoinnin kannalta kannattaa välillä relata ja unohtaa ruokavaa'at ja vaikka käy syömässä kavereiden kanssa.
Ommomom aamulenkin jälkeen on ihanaa käydä haistelemassa Lidlin paistopisteessä näitä :D
Siis olenhan mäkin kehittynyt ihan huimasti 2 vuodessa vaikka todellakin olenkin syönyt sen cheat aterian melkein joka viikko, välillä useamminkin :D Johtunee osittain myös siitä, että oon tässä oppinut soveltamaan tosi hyvin. Oon ehkä myös löytänyt sen kultaisen keskitien, sillä alussa olin paljon ehdottomampi, vaikken varsinaisesti dieetillä ollutkaan. Muistan esimerkiksi ensimmäisen valmennusvuoden aikana etten voinut syödä lusikallistakaan jotain rahkaa kaverilla, koska "en saanut". Hei haloo!!! Nojoo, tähän kyllä liittyi se, että olin sitten tän ehdottomuuden ansiosta vetänyt ruisleipäöverit heti kotiin tullessa (hahaha) ja syönyt vähän liikaa joulutorttuja. Ennen oli helpompaa tää kaikki tai ei mitään -asenne. Enää koe, että pitää syödä kaikki maailman herkut "nyt kun saa". Oke, brunsseja mä edelleen rakastan ja ruoka on yleensä niin hyvää, että sitä syödään sen maun takia, ei siksi että "huomenna mä en enää saa syödä". Maalaisjärki olis hyvä olla jokaisella mukana vaikka elääkin jotain fitness-unelmaa. Mä oon jo saanut viime kesän dieetin takia kokemusta siitä, mitä tää on. Nyt vaan vieläkin tarkemmin, aina se ruokapurkki mukana jottei tarvitse alkaa soveltamaan koska juuri silloin mulle tulee morkkis (dieetillä).
Virtue is the golden mean between two vices, the one of excess and the other of deficiency. -Aristotle
Menipäs syvälliseksi. Treenien suhteen myös oon todennut, että välillä on ihan hyvä pitää lomaa ja jos ei sinne salille aina pääse niin sitten ottaa sen levon kannalta. Kroppa ja mieli kaipaa myös lepoa eikä se parin päivän mökkireissu ilman salia romuta koko prokkista. Mä esim. Balilla taisin käydä huimat 3 kertaa salilla. On eri asia pitää viikko taukoa kuin vaikka yli kuukauden. (Edelleen kisadieetti erikseen) Mä rakastan matkustamista ja se on joka kerta yhtä suuri ongelma lähteä etsimään kunnollista salia vaikka kuinka katsoo etukäteen. Nyt tosin olis ihanaa lähteä johonkin kesällä, mutta tiiän kokemuksesta että matkalla ei oo kiva joutua noudattamaan ruokavaliota 100% koska se on yleensä ihan törkeen vaikeeta ja tää on yksi mua stressaava asia. Mahdollista se on, mutta vaikeaa ainakin minulle. Matkustaminen on mulle sellainen irtiotto arjesta - pää ja kroppa saa lepoa (vaikka mä aina kannankin aamu/väli/iltapalat mukana minne menenkin). Sitten on taas tosi ihanaa palata arkeen ja treenata ja syödä oman ruokavalion mukaan. En nyt meinaa tällä sitä, että lomalla kannattaa vetää ihan läskiksi niinkun mä olen joskus tehnyt. Ravintoloissakin pystyy aina tekemään fiksuja valintoja.
Takas asiaan. Yksi asia mikä varmasti tulee olemaan kesällä "paha paikka" on se, etten voi aina lähteä ulos illalla jos kaverit pyytää koska mun on pakko mennä nukkumaan tiettyyn aikaan, jotta saan unta tarpeeksi. Päiväunia mä en harrasta koska ne ei vaan sovi mulle. Jos nukun vain 30 minuuttia niin sitten oon aivan seis seuraavat pari tuntia tai sitten en jaksa herätä ja yhtäkkiä ne onkin 2-3 tunnin päikkärit ja nukkumaan menosta illalla ei tuu yhtään mitään. Nukkuminen on kyllä ihan kivaa ja dieetin alun myötä oon yrittänyt pitää huolta hyvästä unenlaadusta. Normaalisti oon jättänyt ikkunavehon vähän auki, jotta sitten aamulla luonnonvalo pääsee huoneeseen ja jaksan herätä. Nyt päätin, että teen mun huoneesta niin pimeän kuin mahdollista ja useimmiten korvatulpat korvissa, jotta kämppisten/kadun äänet eivät kuulu. Lopputulos - pariin viimeyöhön en oo herännyt kertaakaan. Ainut mikä vaivaa on toi hirvee määrä vettä mitä pitää litkiä. Jos en saa tarvittavaa määrää vedettyä päivällä niin sitten se meinaa sitä, että yöllä saa käydä vähintään kerran, joka ei toki oo hyvä asia unenlaadun kannalta. Mutta ei ehkä kuitenkaan mikään ratkaiseva tekijä. 8h yöunet on mulle ihan must, tai vähintään 7,5h.
Kylläpäs hyppii aihe sinne tänne. Noh summa summarum, en vielä koe että joku asia dieetissä ärsyttäis sen kummemmin tai että olisin joutunut jostain luopumaan. Vai enkö mä sitten vaan halua tätä tarpeeksi että koko elämä pitäs laittaa uusiks?:D Saa nähä mikä pirttihirmu musta tulee ku hiilarit vähenee ;D Bahaha, raportoin sitten tänne.
Jonkinnäköstä kehityskuvaakin vois harkita tänne laittavansa piakkoin. En oikein ottanut mitään virallisia dieetin alku -kuvia, mutta löytyyhän noita jotain luurista. Torstaina uus rapsa bullille ja sitten tulee muutoksia dieettiin ja treeneihin. JEEEAH! Haluun jo shoppailemaan uusia farkkuja ku nykyset istuu todella huonosti mut ei nyt viittis jokaista kokoa hommata. :D
-Metu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti